tiistai 8. heinäkuuta 2014

Pajon on aikaa kulunut kun olen blogia täydentänyt.Kullan hintakin on ainakin viisinkertaistunut.Puolenlitran koskenkorvapulloon menee noin 5 kiloa kultaa,Markka aikana siittä sai noin 300 tuhatta markkaa.
Nyt kun on eurot käytössä Euroissa suurin piirtein sama hinta.
Ja lappi on täynnä monikansallisia kaivosyhtiöitä.Etsivät timantteja ja ovat jo löytäneetkin.

perjantai 4. maaliskuuta 2011

Konekaivuu alkaa

Kun saimme leirin ja saunan tehtyä,aloimme kaivaa tietä viistosti kohti Harriojan kurun pohjaa. Leirin ja kurun pohjan korkeusero oli noin 20-30 metriä. Kun saimme tien tehtyä ja koneet alas kurun pohjalle alkoi saostus altaiden teko, koska likaista vettä ei saanut päästää puroon.
Vihdoin pääsimme asentamaan huuhdontarumpua ja vesipumppuja ja imu- ja paineletkuja rumpuun.
Heti ensmmäisestä koekuopasta saimme mukavasti kultahippuja, ja mitä alemmaksi siirryimme alajuoksulle päin, sitä paremmaksi hippujen tulo lisääntyi.
Leiri näkyy kuvassa ylhäällä




Motivaation säilyttämiseksi kullan löytämiseksi piti välillä käydä kylällä Kaunispään huipulla olevassa matkamuistomyymälässä. Siellä sai katsella ja oikein hipelöidä muiden kaivajien löytämiä kultakimpaleita.
Kuvat ovat huonotasoisia koska ovat kuvattu televisiosta vanhalta videokameralta.


keskiviikko 23. helmikuuta 2011

Leiri vihdoin valmiina

Kunnon leirikatos on aivan välttämätön. Siinä valmistetaan kaikki ruoka sekä ruokaillaan. Kuivataan jalkineet ja vaatteet, rentoudutaan uutisia kuunnellen.




Parta on jo kasvanut pitkäksi niinkuin kunnon mainarilla pitääkin. Taitaa olla mielessä pientä kaipuuta jäihän etelään perhe lapsineen.

maanantai 21. helmikuuta 2011

Telttamajoitusta ja saunan rakentamista.

Kutturan tielle saavuttuamme yövyimme teltassa muutamia öitä.
Sen jälkeen lähdimme ajamaan koneita kohti Harriojaa jonne on matkaa 25-30 kilometriä riippuen ajoreitistä.
Kun pääsimme perille Harriojalle, alkoi leirin rakennus ja saunan rakennus.





Ajoreitin löytäminen oli tosi työlästä pitkin tunturien rinteitä ajellen.


lauantai 19. helmikuuta 2011

Konekaivuu alkaa

Kesällä 1992 loukkasin selkäni ja olin Ivalon sairaalassa jonkin aikaa ja kaivuukausi jäi selkäni takia lyhyeksi.
Silloin päätimme siirtyä kone kantaan.
Talvella 1992-1993 aloimme kaverini Markus Vuorisalon kanssa rakentamaan huuhdontarumpua ja ostimme traktorin sekä kaivinkoneen.
Huuhdontarumpuun saimme ohjeita kanadalaisista kulllan kaivuu lehdistä.
Huuhdontarummun rakentamisessa oli kova homma pelkkien kuvien johdosta mittakaavat piti selvittää, jos kuvassa oli lapio niin lapion mitat tiedettiin niin siittä sai mittakaavan rummun muihin osiin.
Keväällä 1993 sitten saimme huuhdontarummun valmiiksi ja koneet siihen ,kuntoon että uskalsimme lähteä kohti saariselän Harriojaa, Harriojan pohjoiseen haaraan joka lähtee Sileä selän lammesta.


huuhdontarummun rakennusta
 

Koneet pakattuna rekkaan Nakkilan huoltoasemalla lähdössä kohti Saariselkää

Perillä oltiin äitein päivänä ja lunta Saarisellä metri tolkulla, täällä etelässä kelit sellaisia että nurmikkoa leikattiin.






torstai 17. helmikuuta 2011

Matka Pohjoiseen alkaa


Se oli kesä 1990 kun sairastuin tautiin nimeltä kultakuume, asiassa on huumoria mukana mutta tauti on on tosi.  Parannuskeinoa ei ole ainoa mikä auttaa on kun lappi on sulanut niin päästä kaivamaan maata. Tauti vaivaa erityisesti keväisin kun lumet sulaa ja maata alkaa näkyä. Kultakuume on sellainen sairaus, että monet haluaisivat pitää työpaikoiltaan monta viikkoa lomaa, mutta kaikilta se ei onnistu.
Kultakuume vain pahenee jos on hippuja löytänyt, ja mikään muu ei oo mielessä kun pääsis heittämään soraa ränniin.
Minua on tautiin auttanut se että työskentelen monikansallisille kaivosyhtiöille ja näen kultaa päivittäin.
Kaivos yhtiöt ovat nordis nikkels.boliden, jara, salassa pitävät sopimukset estävät minua kertomasta enempää kullan tuottoon liittyvistä asioista. .  


Yllä olevat osoiteviitat tuskin täyttäisivät nykyisiä EU määräyksiä

Aluksi kaivettiin kultaa käsin vuosina 1991-1992

 Kuvassa koekaivuu kuoppa ja vaskoolissa noin 200 grammaa lapinkultaa ja granatteja